Tampere-talon tarina

Alkuvuosina

Tarton kaupungin tontilla 59 olevista vanhemmista rakennuksista ei tiedetä paljoa. Tiedetään, että pastori Pegiusrakensi paikalle uuden talon vuoden 1667 suuren tulipalon jälkeen. Suuressa Pohjan sodassa talo kuitenkin tuhoutui, ja 1730-luvun tarkistukseen asti tontilla ei ollut muuta kuin Pegiuksen rakentaman kivitalon rauniot. Seuraava omistaja Carl Joachim Reisenstein rakensi tontin kaakkoisreunalle pienen puutalon, jossa oli kaksi huonetta ja ullakko. Reisensteinin rakentama talo on nykyisen Tampere-talon näyttelyhallin kapeampi ja alempi osa. Reisensteinin jälkeen talo vaihtoi omistajaa useita kertoja, kunnes vuonna 1764 sen osti leski Anna Margaretha Hannemann.

Lesken Anna Margarethen aika, taverna kellarissa

Proualla oli talossa huone ja huone, ja pihalla oli myös talli. Talossa emännän kanssa asuivat myös palvelija ja piika. Vuoden 1775 suuressa tulipalossa suurin osa kaupungista paloi, mutta tontin 59 rakennukset säilyivät. Anna Margarethan uusi vaimo Nicolai Christian Franzius alkoi laajentaa taloaan kaupungin jälleenrakennuksen aikana. Franzius rakensi talosta leveämmän ja korkeamman osan. Tällä tavalla rakennus säilytti nykyiset mitat. Talossa oli yhteensä kymmenen huonetta ja kaksi uunia. Aviomiehensä kuoleman jälkeen leski Anna Margaretha perusti majatalon suuren talonsa kellariin. Majatalo sijaitsi kahdessa kellarissa talon vanhemmassa osassa, nykyisen gallerian alla. Leski myi koko kiinteistön vuonna 1807, ja siitä tuli lopulta Kraack-kauppiassuvun omaisuutta.

Kraackien aika

Kellarissa oli myös taverna Kraackien aikana. Talossa asui vuoden 1851 väestönlaskennan mukaan leski Kraack 33- ja 26-vuotiaan tyttärensä kanssa ja vuokralaisina Viljandista kotoisin olevan ulkoneuvojan leski M. von Fuss kahden tyttärensä, 4 opiskelijan, kanssa. 6 päivätyöläistä naisten ja lasten kanssa ja kaksi piikaa. Talossa oli 7 uunia. Pihalla oli kaksi osittain kivistä, osittain puista ulkorakennusta, puunavetta ja talli vaunuvaja kanssa. Tontin pohjoiskulmassa oli kaivo. Vuonna 1869 Kraackin perilliset myivät maan ja tilat paroni Ernst von Nolckenille. Paronin kuoleman jälkeen leski rakensi vuonna 1903 talon uudemman osan kellariin meijeriliikkeen. Näissä tiloissa toimii tällä hetkellä Tampere-talon kellarikerho. Vuonna 1911 tontin takaosaan rakennettiin upea jugendtalli, jossa oli aita.

Paroni Nolkedista neuvostoaikaan

Kiinteistön viimeinen yksityinen omistaja oli Eleonore von Ungern-Sternberg. Neuvostoliiton aikana talo kansallistettiin. Rakennus jaettiin 12 pieneen asuntoon.
Neuvostoajan lopulla, vuonna 1988, avattiin talon kellariin yksi Tarton ensimmäisistä yksityisistä liikkeistä – nahkatavarakauppa ”Maie”.