{"id":2182,"date":"2022-03-04T12:30:32","date_gmt":"2022-03-04T10:30:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tamperemaja.ee\/kultuuriuritused\/tampere-majan-tarina\/"},"modified":"2022-04-22T10:53:54","modified_gmt":"2022-04-22T07:53:54","slug":"tampere-majan-tarina","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/tamperemaja.ee\/kultuuriuritused\/fi\/tampere-majan-tarina\/","title":{"rendered":"Tampere Majan tarina"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n

Alkuvuosina<\/strong><\/h2>\n\n

Tampere-maja sijaitsee Tarton keskustassa (vanhastaan tontin numero oli 59). Tontilla sijainneesta vanhimmista rakennuk\u00adsista ei juuri ole tietoa. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pastori Pegius<\/strong> rakensi paikalle uuden talon vuoden 1667 palon j\u00e4lkeen. Se kuitenkin tuhoutui Pohjan sodan aikana, eik\u00e4 viel\u00e4 1730-luvun tarkastuk\u00adses\u00adsa tontilla ollut muuta kuin vanhan talon rauniot. Seuraava omistaja, postikis\u00e4lli Carl Joachim Reisenstein rakensi ton\u00adtin kaakkoiskulmaan kadun laitaan pie\u00adnen puutalon, jossa oli kaksi huonet\u00adta ja ullakko. Reisensteinin rakenta\u00adma talo on nykyisen Tampere Majan n\u00e4yttelytilan puolei\u00adnen, kape\u00adampi ja matalampi osa. Reisensteinin j\u00e4lkeen talo vaihtoi omistajaa pariin otteeseen, kunnes sen osti 1764 leskirouva Anna Marga\u00adretha Hannemann<\/strong>. <\/p>\n

<\/mask><\/mask><\/svg><\/div>\n

Leskirouva Anna Margarethan aika, kellarissa kapakka<\/strong><\/h2>\n\n

Rouvalla oli talos\u00adsa huone ja ka\u00admari, lis\u00e4ksi pihassa oli talli. Em\u00e4nn\u00e4n kanssa ta\u00adlos\u00adsa asui renki ja piika. Vuoden 1775 palossa kaupungista tuhoutui suurin osa, mutta tontti 59 rakennuksineen s\u00e4\u00e4styi. Anna Marga\u00adrethan uusi aviomies Nicolai Christian Franzius<\/strong> ryhtyi laa\u00adjentamaan taloa j\u00e4lleen\u00adrakennus\u00adkauden aikana. Franzius rakensi talon leve\u00e4mm\u00e4n ja korkeam\u00adman osan. T\u00e4ss\u00e4 vai\u00adheessa rakennus sai nykyisen muotonsa. Talossa oli yh\u00adteens\u00e4 kymmenen huonetta ja kaksi uunia. Is\u00e4nn\u00e4n kuoltua piti leski Anna Mar\u00adgaretha suuren talonsa kellarissa kapakkaa. Anniskeluliike toimi talon vanhan osan kahdessa kellari\u00adhuo\u00adneessa, nykyisen gallerian alla. Leski\u00adrouva myi koko kiinteist\u00f6n 1807, ja lopulta se p\u00e4\u00e4tyi Kraacki\u00aden kauppias\u00adsuvun omistukseen. My\u00f6s heid\u00e4n aikanaan 1820-lu\u00advulla kella\u00adrissa pidettiin kapakkaa. <\/p>\n

<\/mask><\/mask><\/svg><\/div>\n

Leskirouva Anna Margarethan aika, kellarissa kapakka<\/strong><\/p>\n\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 ker\u00adroksessa oli edel\u00adleen 10 huonetta, kokonais\u00adpinta-alal\u00adtaan 54 neli\u00f6\u00adsylt\u00e4 ja 27 neli\u00f6jalkaa. Lis\u00e4ksi oli nelj\u00e4 ullakko\u00adhuonetta, yh\u00adteispinta-alaltaan 26 neli\u00f6sylt\u00e4 ja 15 neli\u00f6jalkaa. Vuoden 1851 tarkastuksessa asui talossa leski\u00adrouva Kraackin<\/strong> ja h\u00e4nen kahden 33- ja 26-vuotiaan tytt\u00e4rens\u00e4 lis\u00e4ksi vuokralla hovi\u00adneuvoksen leski kahden tytt\u00e4rens\u00e4 kanssa, nelj\u00e4 yli\u00adoppilasta, kuusi p\u00e4iv\u00e4l\u00e4ist\u00e4 vaimoi\u00adneen ja lapsineen sek\u00e4 kaksi palve\u00adlustytt\u00f6\u00e4 \u2013 yhteens\u00e4 siis ainakin 30 henke\u00e4. Talossa oli my\u00f6s seitsem\u00e4n uunia. Piharakennuksia oli kaksi kivi- ja puu\u00adraken\u00adteista sivurakennusta sek\u00e4 liiteri ja talli, jossa oli my\u00f6s k\u00e4rry\u00advaja. Tontin poh\u00adjois\u00adlaidalla oli kaivo. Vuonna 1869 Kraackin perikunta myi tontin rakennuksineen paroni Ernst von Nolckenille. Paronin kuoltua perusti paronitar v. 1903 talon uuden osan kella\u00adriin maitokaupan. Noissa tiloissa on nykyisin Tampere Majan kellariklubi. <\/p>\n

<\/mask><\/mask><\/svg><\/div>\n

Paroni Nolcken ajasta neuvostoaikaan<\/strong><\/h2>\n\n

Kiinteist\u00f6n viimeinen yksityinen omistaja oli Eleonore von Ungern-Sternberg<\/strong>. Neuvostoliiton aikana talo kansallistettiin. Rakennus jaettiin 12 pieneen asuntoon. Neuvostoajan lopulla, vuonna 1988, avattiin talon kellariin yksi Tarton ensimm\u00e4isist\u00e4 yksityisist\u00e4 liikkeist\u00e4 – nahkatavarakauppa ”Maie”. <\/p>\n

<\/mask><\/mask><\/svg><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alkuvuosina Tampere-maja sijaitsee Tarton keskustassa (vanhastaan tontin numero oli 59). Tontilla sijainneesta vanhimmista rakennuk\u00adsista ei juuri ole tietoa. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":30,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-2182","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamperemaja.ee\/kultuuriuritused\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2182"}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamperemaja.ee\/kultuuriuritused\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamperemaja.ee\/kultuuriuritused\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamperemaja.ee\/kultuuriuritused\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamperemaja.ee\/kultuuriuritused\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2182"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/tamperemaja.ee\/kultuuriuritused\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2186,"href":"https:\/\/tamperemaja.ee\/kultuuriuritused\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2182\/revisions\/2186"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamperemaja.ee\/kultuuriuritused\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}